”Janni?” Bill sanoi. 'Are you sure it was a great idea call to me? Do you think that I'll forgive you?' sanoisinko noin? Ei en. ”Juu... Hei... Bill... Mä.. m-mä, mun pitää mennä. Moi. Soitellaan” sanoin nopeasti ja suljin puhelimen. ”Kukasse oli?” Michi kysyi. ”Ömm, kaveri vaan..” sanoin ja katsoin auton ikkunasta ulos. 'Niin. Vaan kaveri. Bill. BILL KAULITZ ON MUN KAVERI! Hei haloo Janni! HERÄÄ TODELLISEEN MAAILMAAN. Kaikki tietää, että se oli Bill!' joku ääni sano mun päässä -Meinasin siis Billiä.
Michi nyökkäsi ja keirsi kädet mun ympäri. ”Kyll sä viel selviit” Michi uskotteli ja se oli osittain oikeessa. Jos mun ei enää tarvis nähä Billiä, niin se varmastikkin unohtuis piakkoin. Automatkan kuluessa, huomasin kun Matt silmäili mua. Pudistin päätäni ja yritin saada ajatuksiani muualle. "Ahh. Pitäis varmaa äitille jotain hommata?" Sanoin Sindille. "No joo.. Mä olin kaukaa viisas ja ostin tuliaisii, eli ei tartte.. Mut.. Mansikoita!" Sindi hihkas ku ajettiin torin parkkipaikalle.

"Äiti! Moi. Mitä kuuluu?" sanoin kun nousimme autosta pihalle ja hyvästelimme muut. "Hei Janni ja Sindi! Voi kuinka mulla on ollut ikävä teitä!" äiti tuli heti halaamaan meitä. "Eäh, äiti hei... Meon jo isoja tyttöjä, niinkun isä tapaa sanoa" Sindi sanoi ja virnisti.
Menimme sisälle ja joimme kahvia ja jutustelimme niitä näitä kauan. "Lähen kävelemään. Tuun varmaan illemmalla takasin" sanoin ja tungin tennarit jalkaani. Suljin oven ja kävelin rappuset alas. Hengitin raikasta ilmaa ja kävelin eteen päin.
Ajattelin Billiä koko ajan. Ei se noin vain multa unohtuisi.

Billin näkökulma:
"Moi mo. Meen käymää pihalla" Bill sano G, G ja T:lle ku oli laittanu kenkäsä jalkaan. "Keinumaan vai?" Tom heitti läpällä Billille. Bill mulkaisi tätä vihaisesti ja paiskasi oven perässään kiinni.
'Voi Bill sä olet tyhmä. Tyhmä. Tyhmä. Se on taottu muhun, se ei lähde musta pois -Janni siis. Mä en vaan yksinkertaisesti voi unohtaa sitä. Sen vihreitä, kauniita silmiä. Ja huulia. Pehmeet ja täyteläiset...' Bill ajatteli. "Ups. Anteeks. Ei ollut tarkoitus törmätä, olin vain ajatuksissani" Bill sanoi ja katsoi törmääjään. 'Janni!? Ei ei olekkaan. Ihan samannäköinen.' "Ei se mitään" tyttö sanoi ja hymyili Billille suloisesti. Bill hymyili takasin ja hetkessä se tapahtui. Bill suuteli tuntematonta tyttöä.

Takaisin Janniin:

'Minkä takia mä päästin Billin menemään? Mä aina ajattelin; jotain tuommoista kun saisi. MUTTA NYT MÄ SAIN JA JÄTIN!' ajattelin ja kaaduin maahan. "Anteeks Janni. Mä en huomannu sua!" Matt naurahti. "Joo emmäkää sua" Janni vastas Mattille. Matt ojens kätensä mulle ja mä tartuin siihen. Siinähän se virhe vähän niinkuin tapahtukin. 'Ojennan käden, se on sun valinta tartutko siihen.' Toi alko pyörimään mun päässä silloin. Ei kuitenkaan aikaakaan, me käveltiin kösi kädessä ja yhen lammen kohalla. Me suudeltiin. Tavallaan toivoinkin jonkun muun huulia välillä.

Seuraava kuukaus meni nopeesti. Me oltiin jo omissa kotonamme. Matt oli mun luona ja me katottiin TV:tä

!Barlow Girl-I need you to love me!

"Matt. Sä tiiät. Mä rakastan sua, silti mä vielä.. Ajattelen paljon Billiä" Sanoin ääni väristen. En oo halunnu puhua Mattin kanssa tästä ikinä, mutta joskus se täytyi tehä, katoin että nyt on hyvä hetki. -Tarkoitan tosi paljon. Matt huokaisi. "Mä tiiän, oon huomannu sen hyvin. Ehkä liiankin" Matt sanoi ja katsoi muhun kauniilla silmillään. Nousin istumaan Mattin viereen. Suutelin tätä hellästi ja näykkäsin Mattin huulta. Matt suuteli mut takasin ja kaato mut sohvalle. Otin Mattin paidan pois. Matt laitto kätensä mun paidan alle ja suuteli mua. Hän veti mun paidan pois. "Matt EI!" huusin kovaa ja laitoin paidan takaisin mun päälle. Otin kännykän ja rahapussin. Otin myös moottoripyörän avaimet. Otin laukun ja tungin kengät jalkaani. Avasin oven ja paiskasin sen kiinni. Juoksin kerrostalon rappuset alas ja avasin ulko-oven. Oli alkanu jo hämärtämään. Otin kypärän ja laitoin sen mustien hiuksieni päälle. Istuin 'mopon' päälle ja käynnistin sen. Lähdin ajamaan. Pois. Jonnekkin muualle kun Mattin luokse. Ajoin vähän aikaa lentokentälle. Laitoin 'mopon' lukkoon ja kävelin aulaan. Etsin lähtölistasta lähimmän joka lähtisi Saksaan. Menin nostamaan rahat tililtäni ja kävin ostamassa lipun.
"Onko sinulla matkatavaroita?" tullissa kysyttiin. "Ei, vain tämä laukku" sanoin. "Selvä. Voit mennä" minulle sanottiin. Kävelin 'odotustilaan' Laitoin hupparin hupun päähäni, yritin naamioitua faneilta. Mutta se ei auttanut mitään. "Iiiik! Se on Janni! UnDeletestä!" joku tyttö huusi ja huokasin. Hymyili tekohymyä kaikille. Kirjotin niille nimmarrit ja ne lähti tyytyväisinä pois. Sitten tuli yks tyttö. Sillä oli ruskeet silmät ja musta tukka. Hän antoi mulle lapun ja kirjotin siihen nimmarrin. "Bill?" kysyin vahingossa ääneen. En nähnyt muuta kun ne ruskeat silmät aurinkolasien takaa ja ne mustat hiukset hupparin takaa. Bill veti hupun pois päästään. "Bill!" kiljaisin ja vedet valu mun silmistä. Kaikki oli jo ehtiny mennä koneeseen joten ne ei nähny. Tai mä luulin niin. "Janni!" Bill sano ja mä syöksähdin sen syliin. "Mä oon kaivannu sua ihan hirveesti. Mä kadun sitä mitä mä sanoin sulle, ja mä kadun sitä, että... Mä en tahtonu itteni enää rakastavan sua. Mut todellisuudessa. I need you to love me, and I, I won't keep my heart from you this time, 'cuz I allready have you <3" lausuin Billille ja näin Billin poskilla kyyneleet. Bill rutisti mua tiukasti takas ja mä aloin kuulemaan taputusta, mutta luulin kuvittelevani. "Kato nyt kuuleksä. Ei kukaan oo meitä vastaan, paitsi me kaks olimeme toisiamme vastaan, ja anteeksi. En halunnut sun lähtevän. Ajattelin vaan niin olevan helpompaa, mutta se vaan pahensi asiaa." Bill sanoi ja suuteli mua. Mä ajattelin vaan, että kyllä tää tauko hyvää teki.


Kuukausi meni kepeästi. Olin muuttanut Saksaan ja ikävä kyllä. UnDelete oli hajonnut. Olin ottanut siitä liikaa paineita ja hajosin jo kerran edellisen jälkeen. Onneks mulla on sentään Bill joka autto mut kokoon, tavallaan. Mut silti. Mä alotin soolouran. Se onkin vasta alussa, mutta etenee hyvää tahtia. Me on sovittu jo Tokio Hotelin kanssa yhteiskiertue ympäri Eurooppaa ja sitten katotaan missä ollaan. Ajateltiin, että mentäis Amerikan kiertueelle, mutta... Se tulee sitten myöhemmin eteen. Oveen koputettiin. 'Nyt ne tulee' ajattelin. Kutsuin Billin ja Tomin sekä Michin mun luokse viettämään iltaa. Nohh. Michin lähinnä sen takia, koska se ei oo nähny Tomia pariin kuukauteen. "Heij Michi!" sanoin ja halasin rakasta ystävääni. "Joko syödään mulla on nälkä" Michi kysy ja mä naurahdin. "Ei, ei viel" sanoin ja vinkkasin silmää. Mic nosti toista kulmaansa ja meinasi kysyä ennen kuin joku kerkes pimpottamaan. "Nonii" sanoin ja hymyilin Michille veikeästi. Avasin oven ja purskahdin nauruun kun näin Michin ja Tomin ilmeet. Michi kääntyi nopeasti, mutta vedin sen takaisin. Samoin Tom kääntyi, mutta Bill veti hänet takaisin. "Ya should talk your things clear, we don't wanna see how you two are like; I'm not talking to that man!" Bill sanoi ja hymyili mulle. "Niimpä" sanoin ja Bill tuli halaamaan mua. "Grrrr, bad boy, bad boy!" sanoin ja läpsäsin Billin kättä joka oli takamuksellani. Naurahdin pienesti ja hymyilin Billin ilmeelle, joka katsoi olkkariin. Jossa Michi ja Tom olivat. "He eivät sovittele välejä?" sanoin kysyvästi. "Einiin" Bill sanoi ja käänsi mut olohuoneeseen päin. Mua alko hymyilyttää. "Nonni kyyhkyläiset!" sanoin ja patistin heidät syömään. Virnistin Tomille joka katsoi mun takamusta läppäsin sitä hellästi. "Äläs kuule luulekkaan, mä oon Billin, sä oot Michin!" sanoin selvästi suomen kielellä, vaikka Tom ei ymmärtänytkään mitä sanoin, mutta äänensävystä tajusi mitä sanoin. Juttelimme hetken ja menimme katsomaan elokuvaa. Elokuvan päätyttyä hain matkalaukut ja sanoin Billille ja Tomille lähteväni Suomeen 3viikoksi. Bill vastusteli, mutta sain käännettyä Billin pään.


Lentokentällä hyvästelin Tomin, mutta Billin kanssa hyvästely pitkiintyi. "Janni, mulla tulee ikävä sua." Bill sanoi. "Mullakin sua, lupaat, ettet katokkaan muita tyttöjä?" sanoin. -Ja sen, että oot mun luona sitten kun tuun? "Lupaan, ja jos petän lupauksen, saat ampua mut! "Bill lupas ja mä uskoin. "Mä rakastan sua" sanoin ja halasin Billiä.



!Barlow Girl – Enough kuunnelkaa tässä!!!!!

*Tää EI lopu tähän vaikka siltä vaikuttaa. Toi biisi vaan sopii tähän tilanteeseen sopivasti ja tälleen. Eli saatte odottaa vielä ainakin yhtä jaksoa, mutta jos kommentoitte ahkerasti, jatkan ehkä pidemmälle. Nyt mulllakin vähenee ficit ku on koulut ja kaikki. Eli eli. Ainii, kiitän Jebbeä kovasti 'neuvoistasi'! Ne autto :D. No seuraavaa osaa odottaessa:

-Emppu :) *

"Janni" Bill sano ja suuteli mua. Se suudelma oli pitkä ja ihana. "I really love you" Bill jatko ja mä nyökkäsin. Viitoin Billille, et mäki sua. Mä nousin bussiin ja istahdin sohvalle. Siinä se eka ulkomaan keikka tuli ja meni. Ihanaa. Kerranki.

*

Seuraavat seittemän päivää meni nopeest. Maybe too quicly. En oo nähny Billii niinä päivinä yhtään. Hitto! Kaipasin Billin syliä ja niitä huulia... Mitään parempaa ei voi saada.
"Janni!" Matt huomautti mulle. "No anteeks. Mä en oo vaan nähny Billiä moneen päivään. Ja kai ihminen saa kaivata toista ihmistä, JOTA VIELÄ RAKASTAA!" raivosin Mattille, varmaankin turhasta. -Anteeks, ei ollu tarkotus huutaa.
"Joo-o. Munkaan ei ollu tarkotus keskeyttää sun haaveilua, mutta.. Taisit saada vieraan" Matt sanoi ja vinkkas silmää. Nostin aurinkolasit päälaelle ja katsoin taakseni. "Bill!" kiljaisin ja hypähdin aurinkotuolista pois. -I have missed you so much! Hyppasin Billin kaulaan ja rutistin sitä niin kovaa kun sain itsestäni irti. "Relax." Bill sanoi ja halas mua takas. Hellitin otettani ja nostin pääni ja katsoin Tomia joka kattoi meitä kateellisena. Virnistin sille ja näytin kieltä. Irtauduin Billistä ja katselin sen melkein mustia silmiä, jotka olivat täynnä iloa. Toin kasvoni Billin kasvoja lähemmäs ja suutelin tätä. Bill vei kätensä mun ympärille ja mun kädet kietoutu automaattisesti sen kaulalle.
'Tää olis sitten se viimeinen päivä Billin kaa, toivottavasti se ymmärtää, että tää pitää lopettaa ennen sitä. Mut miten mä kerron?! Tyyliin et sorry lähen huomen Suomee ja meitä ei enää oo ;) VAI?'


Irtouduin ja otin askeleen taakse päin. Vedin Billin kädestä pitäen mun perässä hotellille päin. Vinkkasin Mattille silmää ja lähetin sille lentosuukon, tietenkin siis ihan ystävänä. Matt vaan naurahti ja jutteli jotain Gustavin kans. Kun mä vedin vauhil Billii mun peräs, mun silmään sattu jotai mikä sai mut pysähtyy ja peruuttamaan kulman taakse. "Bill, be quiet" sanoin. -Kato tonne. "Näyttää siltä ett Tom on löytänyt... jotain" Bill sano ja virnisti mulle. Mua rupes naurattaa mut Bill tukahdutti sen suudelmalla. Mä lähdin vetää Billii. Me mentiin Michin ja Tomin ohi. Michin kasvot oli meihin päin ja se iski mulle silmää. Mä moikkasin sitä ja lähin juoksee Bill mun perässä. Me tultiin hotelliin sisään ja mentiin hissiin. Bill työns mut hissin seinää vasten ja suuteli mua. En laittanu vastaan. Vastasin suudelmaan. Suljin mun silmät ja räväytin ne auki ku hissi pysähty ja ovet aukes. Zäpp! joku nappas kuvan ku Bill suuteli mua. Riuhtauduin irti ja peitin kasvoni nopeasti. Bill paino hissin nappulaa ja hissin ovet sulkeutu ja lähti liikkelle. Sit ku hissi pysähty neljänteen kerrokseen me juostiin mun ovelle. Mä kaivoin avainta ja löysin sen vihdoin. Yritin sähläten saada ovee auki. Sit se kuitenkin lopulta aukes. Astuin huoneeseen sisään ja vedin Billin kauluspaidan kauluksista sen perässä ja suutelin sitä. Käännähdin ympäri ja potkaisin oven kiinni. Bill käveli takaperin suudellessaan mua. Mä työnsin sen sänkyyn selälleen ja istahdin sen päälle. "Bill. Mä rakastan sua tosi kovasti. Sä oot ihaninta mitä mulla koskaan on ollu. Mut... Sähän tiiät etten tullu tänne asumaan, eli siis. . . mun olo täällä loppuu huomenna" sanoin ja katsoin Billiä kyyneleet silmissä. -Nähäänkö me enää? Bill nousi istumaan ja katto muhun surullisesti. "Mä- mä en tiiä..." Bill sano ja mä purskahdin itkuun. Kyyneleet valu mun poskia pitkin ja ne tippu Billin paidalle. Bill kieto kätensä mun ympäri ja silitteli mun selkää. Yritin lakkauttaa kyyneleitä, mut ihan turhaan. Tipat valu mun poskia pitkin Billin paidalle. Nukahdin siihen.

"Moi" Bill sano ku availin silmiäni. -Nukuitko hyvin? Nyökkäsin Billin kysymykselle ja nousin istumaan. Vein katseeni yöpöydälle, jossa mun puhelin oli. Kurotin kännykkääni. Näytössä luki '4 puhelua tullut'. Selasin numerot. 'Michi, Sindi, Matt ja Max'? Mitä ne kaikki mulle soittelee? '3 viestiä vastaanotettu'. Nyt alkaa jo vähän hämäämään. Luin viestit ja nekin oli Michiltä, Sindiltä ja Mattilta. Säpsähdin kun puhelin alko soimaan taas. "Moi", sanoin ja pyörittelin hiuskiekuraa sormissani. "JANNI! Sulla on kakskyt minaa aikaa tulla tänne alas! Lento lähtee kahen tunnin päästä!" Max huus puhelimeen. "Mitä? Mikä päivä tänään on? Siis onko tänää jo keskiviikko?!" sanoin ihmeissäni ja katselin suu auki Billiä. "No mitähän neiti luulee? Vai sitä, että muutimme päivämäärää" Max sano. -Kaksyt min. Sitten olet täällä! Ok? "Mm.. mä tuun, moi" sanoin ja löin luurin kiinni. Paiskasin puhelimen lattiaan kovaan. Ja kuinkas kävikään. Se meni rikki. "Mikä vitun alotus tällekkin päivälle!" kiljahin ja lösähdin sängylle. Painoin kasvot käsiin ja istuin ihan hiljaa paikallani. "Janni? Are you okay?" Bill kysy ja kyykisty mun eteen. Kohautin harteitani ja katselin Billiä pää kenossa. "Niin, no miten sen nyt ottaa. Mä joudun... joudun jättämään sut tänään" sanoin ja halasin Billiä. "Mä tiedän" Bill sano huokasten. "Täh" sanoin ja päästin Billistä irti. "I thought that... it would be better that you go" Bill sano kyyneleet silmissä. Katoin Billiä silmät pyöreinä ja katsahdin laukkuihini jotka oli pakattu. "Säkö pakkasit?" kysyin hämilläni. -Säkö halusit että mä lähden? Säkö sen päätät millon mä lähden? Ei hemmetti Bill! Mä luulin että sä tahdot, että mä oon sun luona ja sun kanssa, mutta mä olin kai väärässä?! "Ei Janni. Emmä ny niin haluais!" Bill sano ja oli noussu seisomaan ja katto mua pahottelevalla ilmeellään, joka ei tällä kertaa muhun tehonnut. Vedin pillit jalkaan ja laitoin t-paidan. "Sori Bill, en ois halunnu sen päättyvän tälleen" sanoin kyyneleet poskilla ja otin matkalaukun ja häivyin huoneesta ulos.

Istuin lentokoneen taaimmaisessa paikassa ja katselin ulos. Pilviin oikeastaan. 'Mulla on vitunmoinen ikävä Billiä. Mä sanoin sille ihan tyhmästi. . . Mut se teki ensin tyhmästi. Kaisse vaan hyvää mulle tahtoi. . .' kerkesin ajatella ennen kuin turvavyövalo syttyi. Kiinnitin vyön ja keräsin tavast mun laukkuun. Tarkistin vielä penkit ja ne taskut siinä edessä. 'Aurinkolasit?' Katselin niitä hetken tarkemmin ja sitten muistinkin kenen ne olivat. "Billin!" sanoin vahingossa ääneen. "Excuse me? Have you got a problem? Do you need help or something?" lentoemäntä sanoi ja hymyili. "En.. Olen kunnossa, kiitos lennosta. Tämä oli oikein mukava!" Sanoin ja hymyilin suloisinta hymyäni. "Kiitos paljon. Vien terveisenne henkilökunnalle." hän sanoi ja hymyili ja lähti pois. 'Hmm. Säilytänkö mä nää? Kaisse on pakko. Nää on kuitenkin... Billin.' Huokasin ja tungin ne täyteen laukuun.


"Janniii! Ala tulla!" Sindi sano autolla. Nostin käden 'joon' merkiksi. "Joo joo äiti. Me tullaan sinne asumaan hetkeksi aikaa. Joo. Kyllä saat pestä meijän pyykit, mutta hei. Nyt oikeesti, mun pitää menää. Sindi ja muut on jo hermostuneita, hei hei, nähdään illalla!" sanoin enkä odottanut vastausta vaan suljin puhelun. Kävelin ripeää vauhtia autolle ja tungin laukkuni muiden sekaan. "Sindi, äiti pyys meijät sinne, asumaan jokskin aikaa, mä lupasin että me tullaan. Käyhän se sulle?" sanoin Sindille ja kaivoin puhelintani joka soi taas. "Joo-o. Kaisse on pakko mennä" Sindi vastas ja alko näpyttämään tekstaria. "Haloo" sanoin. "Moi. Menikö lento hyvin?" ääni kuului. Jähmetyin paikalleni, kun kuulin kuka se oli. "Bill?" kysyin.


*
Tässä tää sitten on. Sorry ku kesti laittaminen. Mutta netti is not working all the time.... .D So i'n so sorry<3 Ehkä se toimis tädtä lähtien ja nyt nää muutenkin vähenee ku mul on koulu jnejne.... See ya. KOMMENTOIKAA!!!!!!!! *

Juoksin neljänteen kerrokseen ja katsahdin ovea. 'Missä Bill on?' ajattelin ja huokasin. Ehkä Bill ei muistanukkaan. Avasin mun oven ja löntystin sängylle. istahdin siihen ja heitin laukun ja avaimen lattialle. 'Ja tunteet on aidot..' Paskanmarjat ne mitään aitoja on. Huokasin todella raskaasti ja kaaduin makaamaan sänkyyn. mu poske pitkin vierähti pari kyyneltä.




Kello lähesty jo kuutta. Olin menettänyt toivoni sen suhteen, et Bill ilmestyis. But no. Nousin sängyltä ja otin vaatteet henkarist. Puin ne päälle ja suuntasin vessaan. Otin meikinpoistoaineen ja pesin vanhat meikit. En meikannut vielä. Vasta esiintymispaikalla. Otin miekkipussin ja tungin sine lakat ja muut. Hain mustan pienen nahkalaukkuni ja menin ovelle. Avasin sen ja astuin ulos. Kello oli minuuttia vaille kuusi. Juoksin rappuset alas ja ehdin juuri tasalta. "Kato neiti myöhästelijä ajoissa. Ei sovi yhteen" Matt sano ja nousi sohvalta. Muut nousi myös ja suoristeli vaatteitaan. Me lähettiin ovelle päin. Ovimies avas oven ja me mentiin ulos. Fanien kiljunta sai mut hymyilemään. Yks tyttö, aika nuori, tuli pyytämään nimmaria ja kysy saako yhteiskuvan. Vastasin tietenkin joo. Otimme kuvan ja hän meni muiden sekaan. Fanit pyöri mun ympäri ja mä kirjotin niille nimmareita.
Me mentiin bussiin ja istuin sohvalle. Huokasin raskaasti ja Matt kuuli sen, tai no luulen niin koska se kahto muhun ja tuli mun luokse. "Moi" sa sano yrittäen avata keskustelua. Roikotin päätäni ja nostin käden moin merkiksi. "Onks sulla asiaakin?" kysyin ja katoin Mattiin joka tapitti ikkunasta ulos. "Ehkä" se sano ja kahto muhun ja hymyili iloisesti. "Eikö Bill tullut?" Matt kysy yllättäen ja mä käänsin nopeasti pääni pois. Purin huultani ja huokasin. "Ei. Ei tullut" sanoin ja kohautin hartioitani. -Ehkä sil oli toinen tyttö, sanoin ja päästin muutaman kyyneleen. "Mun mielestä... tai siis. Bill ei oo sellanen" Matt sano ja vääns naamalleen pahoittelevan ilmeen. -Sillo ku Bill rakastuu se oikeesti myös rakastuu, niinku mäkin, Matt sano ja katto mua sinisillä silmillään. Nostin kulmaani ja laitoin kasvoilleni säälivän hymyn. "Mä en tiennytkään..." sanoin ja pörrötin Mattin pehkoa. -Mäkin pidän susta. Mutta. mä... tiiät kyllä. En voi, sanoin ja halasin Mattia. Matt vastas halaukseen. "Kavereita?" se kysy. "Eihän me oltu ees riidoissa. Mutta joo" sanoin ja menin kauemmas. Otin kaapista lasin ja laitoin siihen vettä. Hörppäsin sitä ja laskin lasin pöydälle.


Nousin bussista ja menin huppu päässä sisälle. Mulle oli otettu oma takahuone, koska mun esiintyminen vaati keskittymistä. Istuin sohvalle ja hengitin syvään. Yhtäkkii mä muistin. Millä helvetillä mä soitan? Ryntäsin ovesta ulos ja juoksin Maxin, meijän managerin luokse. Kopautin sitä olkaåäähän. "Millä mä soitan?" kysyin niin nopeest ja epäselvästi, ettei Max saanu selvää. "Mitä vaatteita sä koitat?" Max sano hämmentyny ilme kasvoillaan. -Siis. MILLÄ MÄ SOITAN?!" sanoin ja tapitin Maxia. "Aiiii.. joo. No, katotaa jos täältä löytyis jotain" Max sano ja jatko keskustelua Sen tyypin kanssa. -Siis mä katon, se sano viel ja käänty muhun päin. Nyt olin tyytyväinen ja menin takasin huoneeseen. Istuskelin siellä ja lauloin hiljaa biisejä joita keikalla esitettäisiin. "J. tuu mennää harjottelee" Michi sano ja tuli mun huoneeseen. "MAX! SE KITARA!" karjasin ja katoin lavan reunaa. -MAAAA-AAAX! yritin vielä, mutta en saanut vastausta. Meni hetken ennen ku Max tuli. "Ei oo kitaroita! se sano ja kysy vielä siltä tyypiltä joka pyöri Maxin perässä täällä. "Mitenni ei oo?" kysyin ja katoin Michiä joka sääteli kosketinsoittimia. "Matt?"sanoin ja katoin sitä purren huultani. -Mitä me tehää? kysyin ja sain vastauksen siltä Maxin 'kamulta'. "You have to be without guitar" se sano. -I can listen and tell you does it sound good, se jatko ja mä nyökkäsin. Alotettiin soittaminen.


Harkat meni ihan hyvin. Lukuunottamatta sitä kitaranpuutosta. Mä meikkasin huoneessani. Otin kajaalin ja vedin paksut rajaukset. Sain emikattua virheettömästi ja aloin laittamaan hiuksiani. Laitoin muotovaahtoa ja pörrötin ne tuuheiks. Otin vielä lakan ja suohkutin sitä hiuksii. Laitoin vielä pinkin 'rusettipinnin'. "I'm ready!" huusin jakoputin Michin oveen kun kävelin siitä ohi. Kuulin vaan jotai mutinaa. Avasin sen oven ja astuin sisään. Michi oli vielä vaiheessa meikkauksen kanssa. "Anna mä" mä sanoin ja hymyilin. Meikkasin Michin ja laitoin sen punaset hiukset kuntoon. Me mentiin Micin kanssa Sidin ovelle ja koputettiin "We are here" sanottiin yhtä aikaa ja mentiin sisään. Sid oli jo laittanu meikit ja hiukset, mut se puki vasta. "Valmis" se sano ja hymyili meille. Nyökkäsin ja me lähettii lavan taakse, missä Matt jo oottikin meitä. Fanit huus lavan toisella puolella. Mua alko naurattaa, mutta pukahdutin naurun ja keskityin olennaiseen.
Valot pimeni salissa ja kiljunta vaa ylty. Mä menin ekana lavalle ja aloin laulamaan ilman mitään säestystä meijän biisiä. Sitten Sindi meni huomaamattomasti rumpuihin ja alko soittaa. Matt tuli bassoa soittaen. Sit Michi tuli ja me päästiin vauhtiin. Mä lauloin ja hymyilin. Yhtäkkiä fanit hiljeni ja mäkin lopetin laulamisen. Muut lopetti soittamisen. Kuulin yhen fanin huutavan: "Where is Tomppa?" "And why nobody is not playing the guitar?"... "Ok ok" sanoin. -Tomppa... Tomppa ei oo enää UnDeletessä. Se jätti meijät, mut. Ja mun piti soittaa mutta. Mutta sitten en saanutkaan kitaraa ja... kerkesin sanoo ennen ku fanit alko taas kiljumaan. Katoin taakseni ja hymy nousi mun naamalle. Ei se ei ollu Tomppa. Se oli Bill joka kahto mua anteeks pyytävästi. "I'm sorry" se sano ja mä keskeytin sen suudelmalla. Fanit alko taputtaa ja mä nauramaan. "Mä kuulin, et teiltä puuttuu kitaristi" Bill sano. "Joten mä annan sulle mun kitaran" Tom sano ja tuli lavalle. Ne jäi istumaan lavalle sivummalle ja mä vilkasin niitä. Alotin taas laulamisen. Ja soittamisen.


"Thank you! We'll never forgot this! You were just a amazing! Thank you I love you. See ya next time in....? MAAAAAA-AAAX!? where?" sanoin ja Max kapusi lavalle. -In France! Max sano ja tallusti pois lavalta. "Ainiin. ja ikuisesti kiitos näille kahelle ihanalle ihmiselle" sanoin ja näytin kädelläni Tomia ja Billiä. Keikka loppu ja me mentiin pois lavalta. Annoin kitaran Tomille ja annoin sille suukon huulille, vaikka Bill näki. Se vaan naurahti. "Janni" Bill sano ja suuteli mua. Se suudelma oli pitkä ja ihana. "I really love you" Bill jatko ja mä nyökkäsin. Viitoin Billille, et mäki sua. Mä nousin bussiin ja istahdin sohvalle. Siinä se eka ulkomaan keikka tuli ja meni. Ihanaa. Kerranki.


! Heii täs tuli tää kuudes osa. Tästäkin tuli vähän hassu. Toivottavasti tykkäsitte. Toi loppu kuulostaa että tää loppuis tähän mut ei oikeest. Mulle tuli kiire ja lähen nyt. KOMMENTOIKAA, MOIKKA<3 !

Makasin hotellihuoneessani ja avasin silmät. Niitä kirveli. Nousin istuma-asentoon. "Heyy cutie! How are you?" Billin ääni sanoi.
"Hyvin nyt ku kuulin äänes", sanoin ja halasin Billiä. -Mitä tapahtu? kysyin. "S-sä pysähyit keskelle tietä. Kerkesit väistää autoo, mut sä kaaduit", Bill sano harmittuneesti.
"Mmm", nyökkäsin. Hetkeksi tuli inhottava hiljaisuus. "Bill...?" aloitin varovasti. -Is there really something between us? Do you wanna be with me...? sanoin ja käänsin itseni Billiin päin istumaan. "Jos... jos todella tahdot. Minun tunteeni on ainakin oikeet. Mutta... asut- asut Suomessa ja minä täällä Saksassa, olette vaan pari viikkoa, mitä sitten..." Bill sanoi ja keskeytin sen suudelmalla. "Olit kysymässä mitä sitten kun joudumme lähtemään? Vai?" sanoin ja painoin pääni alas. -Ei kannata miettiä sitä nyt. Oikeasti. Mä haluun olla sun kanssas ja, mä luulen, et kyl me viel keksitään mitä sitten parin viikon päästä, vakuuttelin ja purin huultani. En halunnut todellakaan alkaa itkemään. Silloin kun olen kahdestaan. Billin kanssa. Bill silmäili mua ja nosti mun päätä kädellään. "Are you crying?" Bill kysy ja tuli lähemmäs mun naamaa. Bill kosketti kädellään mun haavaa. "Onko se kipee?" Bill kysy ja kahto mua silmiin. "Onhan se, mut ei sun kosketukses satu. Niin paljon kun-" sanoin ja lopetin samantien. "Mh" Bill möhähti ja kiers kätensä mun ympärille. "Bill- tuutko mun keikalle?" kysyin. "I'll come" Bill sano ja haisteli mun hiuksia.



Heräsin aamulla tuhinaan. "Biii-lll" sanoin arovasti ja kutitin sen huulia sormellani. "Arrh. Tooom, stop that!" Bill mörisi ja avasi silmänsä. Naurahdin ja painoin suukon Billin otsalle. "Nukuitsä hyvin?" kysyin ja Bill nyökkäs. Vilkasin kelloo, se ei ollu ku vasta 11. "Fuck, mulla on keikka tänään", höpisin suomeks ja pongahdin ylös sängyltä. "What?" Bill sano. "Nothing important", sanoin ja syöksyin vessaan. Menin suihkuun ja pesin hiukset. Otin kylpytakin ja vedin sen päälleni. hyppelin matkalaukulleni ja otin tavarat ulos sieltä. Ainiin. "Bill missä mun vaatteet on?" sanoin ja kävelin makkariin. Bill oli laittamas farkkuja jalkaan. "Keittiössä" se sano ja laitto vyönsä kiinni.
Otin nekin vaatteet lattialle ja aloin yhdistelemään vaatteita. Mitä laittais. Bill tuli takaata ja osoitti mustia pillejä, räikyvän pinkkiä toppia, nahkarotsiani. "Danke schön." sanoin ja otin toiset vaatteet. Puin päälleni Mustat legginssit, mustan minihameen ja valkosen t-paidan. Otin kenkämatkalaukkuni ja otin sieltä mustat pienikorolliset kengät. Vedin ne jalkaani. "Bill. Where we meet? In my room at four o'clock?" kysyin ja otin laukkuni sängyltä. Tungin laukkuun puhelimen ja lompakon. Bill nyökkäsi vastaukseksi ja lähti samalla ovesta ulos. "Byee" huikkasin ja lösähdin sängylle. Sitten mä vasta tajusin. Mähän oon rakastunu Billiin. Ja joudun jättämään sen parin viikon päästä. Hemmetti, ajattelin ääneen ja puhelimeni pirahti soimaan.
"Michi moi!" Michin ääni kuulu.
"Moi", sanoin ja toivoin, ettei he olisi kuulleet mun tapaturmasta.
"Nähään kohta tossa aulassa, mä muuten ihmettelin minne sä oikeen katosit eilen" Michin ääni kuullosti pelokkaalta.
"Shoppailemassa vaan, sähän tiedät", sanoin ja naurahdin turhamaisesti. -Mutta joo, koht sitte, mä meikkaan. Moi" sanoin enkä odottanut vastausta vaan suljin luurin.


Kävelin ala-aulaan ja istahdin sohvalle. Katselin taskupeilistä vielä, ettei haavaa näkyisi. Ei näkynyt, täydellisesti peitossa.
"Moiiii J." Sid, eli Sindi sano ilosesti. "Mo" vastasin ja halasin siskoani. Michikin tuli halaukseen mukaan. Lähdin halauksen välistä pois ja etsin katseellani Tomppaa. "Tomppa ei tuu", kuulin Mattin sanovan takanani. -Se ei ole enää UnDeletessä. "Mitä?!" kiljahdin ja paiskasin laukkuni sohvaan. -Kuka meille sitten tuuraa? sanoin ja istuin itsekkin sohvalle. 'Paskat sen helvetin idiootin kans. Pilas meijän ekan ulkomaankeikan' ajattelin ja puristin hampaitani yhteen. "Me ajateltiin, että-" Matt kerkis sanoo ennen kun Michi sano sen suoremmin: "Sä soitat." "Excuse me?" katselin Michiä silmät pyöreinä. Se oli totta. Mun kysymys oli lähes turha. Mä oon käyny viis vuotta soittotunneilla. Miks en vois soittaa? Olenpa mä oikeesti hölmö!
"Nooh. kai mä sitten. Soitan" sanoin laitoin huulet pusuilmeeseen ja nyökkäsin katsellessani pöytää mun edessä. Me sovittiin mitä biisejä soitettaisiin. Siinä menikin monta tuntia. Katsahdin kelloa ja se oli jo viittä yli neljän. "Mun pitää käydä... tuolla noin", sanoin ja katsoin kysyvälä ilmeellä. "Jooh. Kuudelta taas tässä ja sit kans TASAN kuudelta" manageri sano ja mä lähin. Juoksin neljänteen kerrokseen ja katsahdin ovea. 'Missä Bill on?' ajattelin ja huokasin. Ehkä Bill ei muistanukkaan. Avasin mun oven ja löntystin sängylle. istahdin siihen ja heitin laukun ja avaimen lattialle. 'Ja tunteet on aidot..' Paskanmarjat ne mitään aitoja on. Huokasin todella raskaasti ja kaaduin makaamaan sänkyyn. mu poske pitkin vierähti pari kyyneltä.


"Mun kyyneleet valuu.
En tiedä mitä haluun.
Tahdon jättää,
tahdon löytää.
Mua yksin niin kylmää.
Sä tulit mun luokseni,
jään sulatit.
Mun silmät avasit,
todelliseen aikaan.


' Kun sanoin sulle moi,
sä vilkutit ja hymyilit.
Mutta nyt.
It feels like my heart is from hell!
You make me wanna scream!
Or kick your ass and feel,
how you really love, really love me... '


Sä lupasit mua opettaa,
rakastamaan,
jatkamaan,
elämää.
Mutta itse sen päätitkin päättää.
Susta tuli mulle jotain,
liian tärkeetä
ja nyt itken perässäs.

' Kun sanoin sulle moi,
sä vilkutit ja hymyilit.
Mutta nyt.
It feels like my heart is from hell!
You make me wanna scream!
Or kick your ass and feel,
how you really, really love me..' "

!Tässä on teille se viides osa. Tuli vähän lässynlässyn tarina... Mutta itse tyytyväinen. Jatkaa vai eikö jatkaa [tai jotain sinnepäin :)] KOMMATKAA! Jos ette ni en jatka :D se oli sitte lupaus! Seuraavaa osaa venatessa 3mppuuuux. !

Bill suuteli mua. Se vei kätensä mun ympäri ja mä laitoin ne sen kaulan ympäri. "Noni J. tule." Michi sano ja nauroi. Bill irrottautui ja lähti Gegen ja Gustin ja Tomin luokse. Hymyyilin Billin perään ja lähdin Michin luokse. Sid katto mua oliks-kivaa-virneellä. Nyökkäsin ja päätin ettei olisi mitään kerrotavaa.

Istuin hotellishuoneessa sängylläni. Mua ärsytti. Siis tosi paljon. En ollu enää varma, mun tunteet sinkoili minne sattu. Mua alko yököttää. Otin käsilaukusta rööki askin ja sytytin yhen röökin. menin parvekkeelle ja kat-
selin Berliinin taivasta. Pilvet liikkuivat ja aurinko häikäisi silmiin. Vedin viimeset sauhut ja tumppasin tupakan. Menin takaisin sisälle ja otin laukusta puhtaat vaatteet. Menin kylppäriin ja otin vaatteet pois. Avasin suihkun ja annoin lämpimän veden kastella hiukseni ja pestä meikkini pois. "Huonepalvelu" kuulin koputusta ovelta. Otin pyyhkeen pyyhekasasta ja vedin sen tukkaani. Otin kylpytakin ja solmin sen kiinni.
Tepastelin ovelle ja avasin sen. "Tomppa?" sanoin ja olin hetken aikaa sekaisin. -Ei. PAINU HELVETTIIN TÄÄLTÄ! NYT! kiljuin kurkku suorana. "Rauhotu! Mä en haluu mitään pahaa, koska mä haluun sut takas!" Tomppa sano nauraen. "Nii vissiin!"sanoin ja tuijotin Tomppaa siristäen silmiäni. -Mä en halua olla sun kanssa. Tää on ohi! Mä en- mä en pysty. Mä jätän teijät- sutkin, sanoin ja tunsin kun jalat petti mun alta. Kyyneleet vieri mun poskia pitkin ja tippu lattialle. "Janni! Mikä sulle tuli?!" Michi huus vähän kauempana Tompasta. -Ei helvetti T.! mitä sä teit? Michi jatko ja töväs Tompan syrjään. Mattkin tuli paikalle ja tujotti tiukasti Tomppa. "Ja sä! Jos sä et lopeta Jannin ahdistelua sä lennät ulos. Tää oli viimeinen varotus! Jäät tai lähdet. Sun päätös" Matt tiuskasi ja Tomppa kohautti olkapäitään ja lähti pois. "Michi? Mä lähen" sanoin ja nousin. Paiskasin oven kiinni Puin nopeesti punaset pillit ja mustan topin. Vedin päälle vielä hupparin ja tungin tennarit jalkaani ja hengitin kiivastii. Avasin oven ja juoksin alas aulaan. Moikkasin sille ovihemmolla ja sanoin palaavani myöhemmin.

Juoksin Berliinin katuja pitkin. Istuin johonkin penkille joka oli lähellä Berliinin toria. Vedin hupun päähäni ja otin röökit taskusta. Sytytin yhen ja laitoin sen suuhuni. Mä aloin miettimään huomista keikkaa. Valuin alemmas penkiltä. Nousin istumaan penkin "selkänojaan" ja  Vedin sauhut sisääni. Puhalsin savut pois 'renkaina'. Tumppasin ja heitin kaivoon. Lähdin kävelemään. Tulin jonkun kauppakeskuksen eteen, 'Wau!' ajattelin. Tutkin laukkuani ja huokasin helpotuksesta, mun lompakko oli mukana. Avasin sen ja katsoin onko mulla paljonkin rahaa mukana. Tarpeeks ainakin. Ensimmäiseks mä suuntasin johonkin kauppaan ja ostin kajaalin, puuterin, luomivärit ja ripsarin. Menin johonkin vessaan ja meikkasin. Katsoin vaatteitani ja ajattelin, että voisi ostaa uudet farkut. Menin vaatekauppaan ja mikä yllättävintä. Mun piti ostaa VAIN farkut ja tulin kaupasta kahen ison vaatekassin kanssa.

Pääsin ostos keskuksesta ostosten jälkeen ulos ja menin kahvilaan. "One coffee, please." sanoin ja sain sen aika nopeest. Menin jonnekkin pimeään kulmapöytään. Join kahvia ja vaivuin hetkeksi unelmiini. "Nuori neiti- älä luovuta. Sä pystyt kyllä jatkamaan. Se on vaan sun tahdosta kiinni" joku musta vaatteinen sano ja istu mun pöytään. "Anteeks, mut kuka sä oot?" kysyin hieman hämilläni. Se otti huppunsa pois päästä ja erotin silmät. "Bill", ajattelin ääneen. Otin vaatteet ja nousin. "Kiitos. Heräsin todelliseen maailmaan." sanoin ja juoksin kahvilasta ulos. Juoksin tien yli ja kuulin jokun huutavan nimeäni. "Janniiiii VARO!" Se joku huusi. Siteen mulla pimeni.

!Moi nyt tuli neljäs osa. Mitä piditte? Tästä tuli vähän outo, mut en saanu unta yöllä ja mun piti jo oikeestaan eilen kirjottaa, mut en kerinny, ni nyt on ajatus vähän hukassa, et saatto tulla sekava :D KOMMENTOIKAA!