"Janni" Bill sano ja suuteli mua. Se suudelma oli pitkä ja ihana. "I really love you" Bill jatko ja mä nyökkäsin. Viitoin Billille, et mäki sua. Mä nousin bussiin ja istahdin sohvalle. Siinä se eka ulkomaan keikka tuli ja meni. Ihanaa. Kerranki.

*

Seuraavat seittemän päivää meni nopeest. Maybe too quicly. En oo nähny Billii niinä päivinä yhtään. Hitto! Kaipasin Billin syliä ja niitä huulia... Mitään parempaa ei voi saada.
"Janni!" Matt huomautti mulle. "No anteeks. Mä en oo vaan nähny Billiä moneen päivään. Ja kai ihminen saa kaivata toista ihmistä, JOTA VIELÄ RAKASTAA!" raivosin Mattille, varmaankin turhasta. -Anteeks, ei ollu tarkotus huutaa.
"Joo-o. Munkaan ei ollu tarkotus keskeyttää sun haaveilua, mutta.. Taisit saada vieraan" Matt sanoi ja vinkkas silmää. Nostin aurinkolasit päälaelle ja katsoin taakseni. "Bill!" kiljaisin ja hypähdin aurinkotuolista pois. -I have missed you so much! Hyppasin Billin kaulaan ja rutistin sitä niin kovaa kun sain itsestäni irti. "Relax." Bill sanoi ja halas mua takas. Hellitin otettani ja nostin pääni ja katsoin Tomia joka kattoi meitä kateellisena. Virnistin sille ja näytin kieltä. Irtauduin Billistä ja katselin sen melkein mustia silmiä, jotka olivat täynnä iloa. Toin kasvoni Billin kasvoja lähemmäs ja suutelin tätä. Bill vei kätensä mun ympärille ja mun kädet kietoutu automaattisesti sen kaulalle.
'Tää olis sitten se viimeinen päivä Billin kaa, toivottavasti se ymmärtää, että tää pitää lopettaa ennen sitä. Mut miten mä kerron?! Tyyliin et sorry lähen huomen Suomee ja meitä ei enää oo ;) VAI?'


Irtouduin ja otin askeleen taakse päin. Vedin Billin kädestä pitäen mun perässä hotellille päin. Vinkkasin Mattille silmää ja lähetin sille lentosuukon, tietenkin siis ihan ystävänä. Matt vaan naurahti ja jutteli jotain Gustavin kans. Kun mä vedin vauhil Billii mun peräs, mun silmään sattu jotai mikä sai mut pysähtyy ja peruuttamaan kulman taakse. "Bill, be quiet" sanoin. -Kato tonne. "Näyttää siltä ett Tom on löytänyt... jotain" Bill sano ja virnisti mulle. Mua rupes naurattaa mut Bill tukahdutti sen suudelmalla. Mä lähdin vetää Billii. Me mentiin Michin ja Tomin ohi. Michin kasvot oli meihin päin ja se iski mulle silmää. Mä moikkasin sitä ja lähin juoksee Bill mun perässä. Me tultiin hotelliin sisään ja mentiin hissiin. Bill työns mut hissin seinää vasten ja suuteli mua. En laittanu vastaan. Vastasin suudelmaan. Suljin mun silmät ja räväytin ne auki ku hissi pysähty ja ovet aukes. Zäpp! joku nappas kuvan ku Bill suuteli mua. Riuhtauduin irti ja peitin kasvoni nopeasti. Bill paino hissin nappulaa ja hissin ovet sulkeutu ja lähti liikkelle. Sit ku hissi pysähty neljänteen kerrokseen me juostiin mun ovelle. Mä kaivoin avainta ja löysin sen vihdoin. Yritin sähläten saada ovee auki. Sit se kuitenkin lopulta aukes. Astuin huoneeseen sisään ja vedin Billin kauluspaidan kauluksista sen perässä ja suutelin sitä. Käännähdin ympäri ja potkaisin oven kiinni. Bill käveli takaperin suudellessaan mua. Mä työnsin sen sänkyyn selälleen ja istahdin sen päälle. "Bill. Mä rakastan sua tosi kovasti. Sä oot ihaninta mitä mulla koskaan on ollu. Mut... Sähän tiiät etten tullu tänne asumaan, eli siis. . . mun olo täällä loppuu huomenna" sanoin ja katsoin Billiä kyyneleet silmissä. -Nähäänkö me enää? Bill nousi istumaan ja katto muhun surullisesti. "Mä- mä en tiiä..." Bill sano ja mä purskahdin itkuun. Kyyneleet valu mun poskia pitkin ja ne tippu Billin paidalle. Bill kieto kätensä mun ympäri ja silitteli mun selkää. Yritin lakkauttaa kyyneleitä, mut ihan turhaan. Tipat valu mun poskia pitkin Billin paidalle. Nukahdin siihen.

"Moi" Bill sano ku availin silmiäni. -Nukuitko hyvin? Nyökkäsin Billin kysymykselle ja nousin istumaan. Vein katseeni yöpöydälle, jossa mun puhelin oli. Kurotin kännykkääni. Näytössä luki '4 puhelua tullut'. Selasin numerot. 'Michi, Sindi, Matt ja Max'? Mitä ne kaikki mulle soittelee? '3 viestiä vastaanotettu'. Nyt alkaa jo vähän hämäämään. Luin viestit ja nekin oli Michiltä, Sindiltä ja Mattilta. Säpsähdin kun puhelin alko soimaan taas. "Moi", sanoin ja pyörittelin hiuskiekuraa sormissani. "JANNI! Sulla on kakskyt minaa aikaa tulla tänne alas! Lento lähtee kahen tunnin päästä!" Max huus puhelimeen. "Mitä? Mikä päivä tänään on? Siis onko tänää jo keskiviikko?!" sanoin ihmeissäni ja katselin suu auki Billiä. "No mitähän neiti luulee? Vai sitä, että muutimme päivämäärää" Max sano. -Kaksyt min. Sitten olet täällä! Ok? "Mm.. mä tuun, moi" sanoin ja löin luurin kiinni. Paiskasin puhelimen lattiaan kovaan. Ja kuinkas kävikään. Se meni rikki. "Mikä vitun alotus tällekkin päivälle!" kiljahin ja lösähdin sängylle. Painoin kasvot käsiin ja istuin ihan hiljaa paikallani. "Janni? Are you okay?" Bill kysy ja kyykisty mun eteen. Kohautin harteitani ja katselin Billiä pää kenossa. "Niin, no miten sen nyt ottaa. Mä joudun... joudun jättämään sut tänään" sanoin ja halasin Billiä. "Mä tiedän" Bill sano huokasten. "Täh" sanoin ja päästin Billistä irti. "I thought that... it would be better that you go" Bill sano kyyneleet silmissä. Katoin Billiä silmät pyöreinä ja katsahdin laukkuihini jotka oli pakattu. "Säkö pakkasit?" kysyin hämilläni. -Säkö halusit että mä lähden? Säkö sen päätät millon mä lähden? Ei hemmetti Bill! Mä luulin että sä tahdot, että mä oon sun luona ja sun kanssa, mutta mä olin kai väärässä?! "Ei Janni. Emmä ny niin haluais!" Bill sano ja oli noussu seisomaan ja katto mua pahottelevalla ilmeellään, joka ei tällä kertaa muhun tehonnut. Vedin pillit jalkaan ja laitoin t-paidan. "Sori Bill, en ois halunnu sen päättyvän tälleen" sanoin kyyneleet poskilla ja otin matkalaukun ja häivyin huoneesta ulos.

Istuin lentokoneen taaimmaisessa paikassa ja katselin ulos. Pilviin oikeastaan. 'Mulla on vitunmoinen ikävä Billiä. Mä sanoin sille ihan tyhmästi. . . Mut se teki ensin tyhmästi. Kaisse vaan hyvää mulle tahtoi. . .' kerkesin ajatella ennen kuin turvavyövalo syttyi. Kiinnitin vyön ja keräsin tavast mun laukkuun. Tarkistin vielä penkit ja ne taskut siinä edessä. 'Aurinkolasit?' Katselin niitä hetken tarkemmin ja sitten muistinkin kenen ne olivat. "Billin!" sanoin vahingossa ääneen. "Excuse me? Have you got a problem? Do you need help or something?" lentoemäntä sanoi ja hymyili. "En.. Olen kunnossa, kiitos lennosta. Tämä oli oikein mukava!" Sanoin ja hymyilin suloisinta hymyäni. "Kiitos paljon. Vien terveisenne henkilökunnalle." hän sanoi ja hymyili ja lähti pois. 'Hmm. Säilytänkö mä nää? Kaisse on pakko. Nää on kuitenkin... Billin.' Huokasin ja tungin ne täyteen laukuun.


"Janniii! Ala tulla!" Sindi sano autolla. Nostin käden 'joon' merkiksi. "Joo joo äiti. Me tullaan sinne asumaan hetkeksi aikaa. Joo. Kyllä saat pestä meijän pyykit, mutta hei. Nyt oikeesti, mun pitää menää. Sindi ja muut on jo hermostuneita, hei hei, nähdään illalla!" sanoin enkä odottanut vastausta vaan suljin puhelun. Kävelin ripeää vauhtia autolle ja tungin laukkuni muiden sekaan. "Sindi, äiti pyys meijät sinne, asumaan jokskin aikaa, mä lupasin että me tullaan. Käyhän se sulle?" sanoin Sindille ja kaivoin puhelintani joka soi taas. "Joo-o. Kaisse on pakko mennä" Sindi vastas ja alko näpyttämään tekstaria. "Haloo" sanoin. "Moi. Menikö lento hyvin?" ääni kuului. Jähmetyin paikalleni, kun kuulin kuka se oli. "Bill?" kysyin.


*
Tässä tää sitten on. Sorry ku kesti laittaminen. Mutta netti is not working all the time.... .D So i'n so sorry<3 Ehkä se toimis tädtä lähtien ja nyt nää muutenkin vähenee ku mul on koulu jnejne.... See ya. KOMMENTOIKAA!!!!!!!! *